NIMIENPOIMINTAOHJE

Savon tuomiokirjaprojektiin ilmoittautunut vapaaehtoinen saa poimia nimet oman valintansa mukaan joko suppeamman tai laajemman kaavan mukaan.  Koska tuomiokirja-aineisto on tavattoman laaja, yli 300.000 sivua, nimien kerääjän sallitaan poimia yksinomaan henkilönnimet.  Näin toivotaan tuloksia saatavan käyttökuntoon tuntuvasti joutuisammin.  Lopullisena tavoitteena pidetään kuitenkin sitä, että aineistosta saataisiin poimituksi henkilönnimien lisäksi myös kaikki paikannimet sekä henkilönnimiin liittyvät sukulaisuussuhteet ja ammattia, arvoa tai asemaa ilmaisevat sanat.  Ne helpottavat ja nopeuttavat sukututkijan työtä hänen valitessaan tuomiokirjatekstiä tarkemman tulkinnan ja tutkimuksen kohteeksi.  Ja paikannimistä ovat kiinnostuneita muutkin historiantutkijat. 

 

Valitseepa nimien poimija suppeamman tai laajemmat työtavan, hänen pitää käsitellä yksittäisten käräjien johdantoteksti aina samalla tavalla. 

 

1)  KÄRÄJÄPÖYTÄKIRJAN JOHDANTOTEKSTI 

 

Tuomiokirjan tallentajalomakkeen alussa on kentät, jotka tarvitaan siksi, että loppukäyttäjän tekemään hakutulokseen kytketään henkilönnimeen aina nuo lähdetiedot, joiden avulla tutkija löytää varsinaisen tekstin.  Nämä tiedot ovat tuomiokunnan nimi, esim. Savo, Pien-Savo (= "tuomarin virka-alue"); Valtionarkiston (Kansallisarkiston) antama mikrofilmirullat numero ja asiakirjan nidenumero; käräjien ajankohta: vuosi, kuukausi, päivät; käräjäkunta (pitäjien nimet ilmaisusta "med allmogen aff..."); käräjien pitopaikka, mikäli se on johdantotekstissä ilmaistu.  Lisäksi taulukkoon merkitään tallentajan numero ja tallennuksen valmistumispäivä, jotka eivät näy hakutuloksessa. 

 

Näiden viitetietojen lisäksi johdantotekstistä poimitaan henkilönnimet arvoineen.  Nimet merkitään tallentajanlomakkeen pitkille riveille, yksi henkilö aina riviä kohti.  Yleensä johdannossa on mainittu ainakin tuomarin nimi ja lautamiesten nimet.  Jos tuomari ilmaistaan sanalla "allekirjoittanut", on nimi haettava pöytäkirjan lopusta.  Huomautussarakkeeseen merkitään sana "johdanto", jotta nimihakemiston käyttäjä pystyy erottamaan esim. käräjillä istuneen lautamiehen sellaisista maininnoista, joissa sama lautamies on vaikkapa katselmusta tekemässä tai asianosaisena. 

 

 

2)  HENKILÖNNIMIEN POIMIMINEN 

 

Pääperiaatteet:

Tekstistä poimitaan kaikki henkilönnimet.

 

Henkilöstä tehdään yksi kirjaus eli rivi juttua kohti.  Jos sama henkilö mainitaan samoilla käräjillä toisessa jutussa, hänestä tehdään uusi kirjaus.

 

Ristimänimi ja patronyymi merkitään Etunimi-sarakkeeseen ja sukunimi Sukunimi-sarakkeeseen siinä kirjoitusasussa, kuin se on pöytäkirjassa. 

 

Kaikki nimet poimitaan, myös juttuun marginaalisesti liittyvät.  Loppukäyttäjän olisi kuitenkin hyvä saada jo hakemistossa tietoonsa sellaiset seikat, joiden avulla voi usein arvioida, kannattaako ja tarvitseeko kyseistä tekstiä ruveta tutkimaan.  Siis kokonaisuus huomautustekstiin.
Arvo: lagläsare. Etunimi: Knut Knutsson. Huomautus: Sahl lagläsare Knut Knutsson doom 1632.

 

Sarakkeeseen Sukunimen normaalimuoto merkitään sukunimestä sellainen muoto, joka nykyään on käytössä.  Kaikki sukunimet normaalistetaan, siis myös säätyläisten, virkamiesten ja käsityöläisten. Mutta ensisijaista on nimien poimiminen siinä asussa, jossa ne on kirjoitettu asiakirjaan. Normaalistaminen on vasta toissijaista. Kukin poimija normaalistaa nimiä taitojensa mukaan; ketään ei velvoiteta tekemään laajoja etsintöjä nykykielisen nimen löytämiseksi. Nimien poimijan asiantuntemus kylläkin voi auttaa nimihakemiston loppukäyttäjää pääsemään oikeille jäljille.  Esim.
Sukunimi:       Sukunimen normaalimuoto: 

Räsäin            Räsänen 

Clostarin        Luostarinen

Fougdelain     Voutilainen.

 

Etunimen normaalimuoto: 

Etunimen normaalistaminen on ajateltu jätettäväksi loppukäyttäjälle, eli etunimeä ei tarvitse normaalistaa.

 

Nimestä on useita kirjoitusasuja:

Jos samaa henkilöä tarkoittavasta nimestä on samassa jutussa useampia kirjoitusasuja, ne merkitään samalle riville pilkulla (,) erotettuina, esim. Toloin, Tåloin.  Taivutusmuodoissa kirjoitusasuun voi tulla pieniä muutoksia (esim. Toloses, Tåloset), mutta niitä ei tarvitse kirjata.

 

Usealle henkilölle on merkitty yksi yhteinen sukunimi:

Jos usealla henkilöllä on yhteinen sukunimi, esim. "Jöran och Michell Tirkoiset", mainitaan kukin henkilö omalla rivillään varustettuna yksikkömuotoisella sukunimellä:

Etunimi:          Sukunimi:

Jöran              Tirkoin

Michel            Tirkoin.

 

Sukunimen voi päätellä: 

Jos henkilön sukunimeä ei ole mainittu, mutta sen voi päätellä vaikkapa sukulaisuuden perusteella, kirjataan henkilö sukunimellisenä, mutta huomautussarakkeeseen on merkittävä varsinainen pöytäkirjan sanamuoto (esim. syster Jngibor), jotta nimihakemiston käyttäjä havaitsee, että sukunimi perustuu päättelyyn ja osaa arvioida virheen mahdollisuuden.

 

Naisten tar-päätteisen sukunimen normaalistaminen: 

Nimihakemiston käyttäjän kannalta on parempi, että naisen tar-päätteinen muoto muutetaan isän sukunimen mukaiseksi.  Esim. Wiliakatar - Viljakainen.

 

Henkilö, jonka nimeä ei mainita:
Ilmaus kirjoitetaan yhdelle riville, ja hakemiston käyttäjän täytyy saada näkyviin ilmaus kokonaisuutena, jotta hän ymmärtää sen merkityksen. Ilmausta ei siis pilkota kahdelle eri riville, vaikka kyseessä on kaksi eri henkilöä.
Arvo: Her. Etunimi: Bertil. Huomautus: Her Bertils Enkia.
Etunimi: Jöns Christersson. Huomautus: Jöns Christerssons dotter

 

Liikanimet:
Etunimisarakkeeseen varsinainen nimi ja huomautussarakkeeseen ilmaus kokonaisuutena:
Etunimi: Petter. Huomautus: Wijna Petter.
Etunimi: Annika. Huomautus: Kåson Annika.
 

 

Sotilasnimien ( - - eller - - ) kirjaamisesta:
Sukunimi ja sotilasnimi merkitään taulukkoon eri riveille ja niiden huomautussarakkeisiin merkitään nimien muodostama kokonaisuus.

 

Epäselvät nimet ja epävarmat normaalistetut muodot: 

On syytä merkitä tavallista epäselvempien ja epävarmempien nimien perään kysymysmerkki, jotta tarkistustyötä tekevä voi kiinnittää riittävästi huomiota sellaiseen tapaukseen.

 

Etuliite von sukunimessä:

Jos sukunimeen on liitetty etuliite von, se merkitään ennen sukunimeä. 

 

 

3.  PAIKANNIMEN, SUKULAISUUSSUHTEEN JA AMMATIN, ARVON TAI ASEMAN POIMIMINEN 

 

Pääperiaate: 

Henkilön kotikylä merkitään Kylä-sarakkeeseen samalle riville kuin henkilön nimikin.  Myös kaikki muut paikannimet poimitaan ja merkitään erillisinä kirjauksina Kylä-sarakkeeseen. 

 

Ammatti, arvo tai asema merkitään Arvo-sarakkeeseen samalle riville henkilön nimen kanssa. 

 

Myös sukulaisuussuhde merkitään Arvo-sarakkeeseen.

 

Usealle henkilölle merkitty yksi yhteinen arvo: 

Jos tekstissä lukee esim. "Nemdemännerne Oloff Nijrain, Anders Jmmoin, Håkan Jöranson och Henrich Pöllöin", niin arvo merkitään yksikkömuotoisena erikseen kunkin nimen eteen:

Arvo:                        Etunimi:        Sukunimi:

Nemdemannen         Oloff             Nijrain

Nemdemannen         Anders          Jmmoin  jne. 

 

Kotikylä on ilmaistu kiertäen:

Jos kotipaikka tai muu tieto on merkitty lyhenteellä ibm, ilmaisulla samma by tai muulla tavalla, ilmaus avataan käyttämällä sitä sanaa, johon se viittaa, sillä lopputuloksessa ei ole näkyvissä, mitä hakutuloksen edellä on kirjoitettuna.

Esimerkki: tuomiokirjassa lukee:  "Soldaten Gustaff Ruhkanen ifron Hismäki å sin hustrås Margeta Pijhlkiters wägnar tilltalte sin Swåger Elias Pijhlkinen ifron samma by".  Kirjataan:

Etunimi:          Sukunimi:       Kylä:

Gustaff           Ruhkanen       Hismäki

Elias               Pijhlkinen       Hismäki    

 

Merkitäänkö luetteloon muut paikannimet kuin kylät?

Myös muut paikannimet merkitään Kylä-sarakkeeseen.  Esim. Nyslått, Randasalmj. 

 

Miten tilojen nimet merkitään? 

Esim. Cupiala Rusthåll.

Nimihakemiston käyttäjän pitää saada tietää jo siinä vaiheessa, kun hän käyttää hakemistoa eikä ole vielä lukenut varsinaista tuomiokirjatekstiä, että kyseessä on nimenomaan Cupiala Rusthåll.  Siis ilmaus merkitään sanaliittona Kylä-sarakkeeseen. 


Sukulaisuussuhde:
 

Sukulaisuussuhde on pakollinen merkittävä.  Hakemiston käyttäjän on hyvä tietää jo heti alussa sukulaisuusmaininnat, jotta voi arvioida eri tekstien tärkeys- tai kiireellisyysjärjestyksen.  Esimerkiksi:

1)  Tekstissä mainitaan "Olof Räsäin med sin broder", "Olof Räsäin och sin broder".

Riittää, että nimeltä mainitusta henkilöstä tehdään normaali kirjaus ja huomautussarakkeeseen lisätään "med sin broder" tai "och sin broder".

2)  Tekstissä mainitaan"Olof Räsäin med sin broder Anders".

Kummastakin nimeltä mainitusta tehdään normaali kirjaus "Olof Räsäin", "Anders Räsäin".  Kummankin kohdalla pitäisi näkyä huomautussarakkeesta, että tekstissä mainitaan veljekset.  On siis pakko toistaa kummankin henkilön rivillä huomautussarakkeessa koko ilmaus "Olof Räsäin med sin broder Anders". 

Vastaavasti merkittävä muut sukulaisuussuhteet, esim. hustru, styfson, måg...

 

Henkilöllä on varsinaisen arvon lisäksi muita määreitä: 

Jos henkilöllä on varsinaisen arvon, kuten renki, kapteeni tai nainen, edessä muita sukututkimuksen kannalta kiinnostavia määreitä, haun kannalta olisi parasta merkitä Arvo-sarakkeeseen se varsinainen arvo, ja sen täsmennys huomautuksiin.  Esim. Ogifte qwinnan Elin Cupiatar, Sahl- Moor Wallborg Kerwiter.

Arvo:             Etunimi:          Sukunimi:       Huom.:

Qwinnan        Elin                Cupiatar         Ogifte

Moor             Wallborg        Kerwiter        Sahl- Moor

 

Muut lisämääreet: 

Pitäisikö myös muut nimen edellä olevat lisämääreet kuten wällbne, wählförståndig, höglärde  merkitä Arvo-kohtaan? Tällaisia lisämääreitä saattaa olla useita samalla henkilöllä kuten  "Probsten och kyrckioherden Efrewyrdig och Höglärde Mag: Andreas Heinricius".  Tällaiset määritteet ovat ikään kuin pakollisia, säätyläisen nimeen liitettyjä määritteitä, jotka ilmaisevat arvonantoa, mutta niiden informaatioarvo on vähäinen.  Ne voi surutta jättää pois.  Mukaan otetaan varsinainen arvo, ehkä toinen huomautussarakkeeseen.  Kirjataan: Arvo: kyrckioherden  Etunimi: Andreas Heinricius  Huom.: Probsten, Mag:

 

Negatiivissävyiset määritteet: 

Voiko negatiivissävyiset nimitykset jättää kirjaamatta, esim. kånan, barnamörderskan?  Kirjataan, sillä tämäntapainen tieto voi auttaa sukututkijaa henkilöiden tunnistamisessa; helpottaa tutkijaa tutkittavan tekstin valinnassa.

 

Vielä määritteistä: 

Poimitaanko sellaiset määritteet kuin naapuri, ruodun osakas tms.?  Eivät ole mitenkään pakollisia, mutta oma mielenkiintonsa niissä on.  Ne voi halutessaan merkitä huomautussarakkeeseen. 

 

 

4.  MUUTA 

 

Välimerkeistä: 

Jos huomautussarakkeeseen tulee suora lainaus, jota on lyhennetty, niin lyhentämisen merkkinä on kaksi viivaa.  Esim. Oloff Jmmoin - - dess Fahrs HalfBror Mårthen Jmmoin - - Oloffz Broder Pehr Jmmoin.  Jos huomautussarakkeeseen tulee eri tekstejä, ne on syytä erottaa toisistaan pilkulla.  Esim. Mattz Purdinen - - sin Bror Johan Purdinen, kylän nimi epäselvä.

 

Sivunumero: 

Joskus pöytäkirjassa yhden oikeusjutun käsittely on monen sivun mittainen, ja luonnollisesti jonkun henkilön nimi mainitaan moneen kertaan.  Sivunumerosarakkeeseen merkitään se sivu, jolla henkilö mainitaan ensimmäisen kerran.  Jos sama henkilö esiintyy toisen jutun yhteydessä, niin uusi kirjaus ja uusi sivunumero.

 

Sivunumeroinnin virhe: 

Jos kirjurin tai kuvaajaan jäljiltä havaitaan sivunumerointia koskeva virhe, niin samalla sivunumerolla olevat sivut erotellaan toisistaan lisäämällä sivun numeron jälkeen kirjain esim. 162a, 162b, 162c, ... Huomautussarakkeeseen lisätään kuvan numero.  -  Puuttuvat sivunumerot merkataan siten että jos juttu loppuu kesken jatkumatta seuraavalla sivulla kirjataan puuttuva sivunumero 'Sivu' sarakkeeseen ja 'Huom.' sarakkeeseen maininta "Sivu jäänyt kuvaamatta tai puuttuu" tai jos juttu jatkuu seuraavalla sivulla luontevasti kirjataan puuttuva sivunumero 'Sivu' sarakkeeseen ja 'Huom.' sarakkeeseen maininta "Sivu puuttuu. Numerointi virhe"

Sivu päivitetty 2.10.2010