Perinteenkeruuta

Pirkko Ikäheimonen:

Hei sukututkijat ja ystävämme!
Kesän väistyessä ja iltojen tummuessa olisi mukava jos aloitettaisiin sukututkimuksen mukana myös pientä muistelua vanhempiemme ja sukulaistemme antamista opeista eli perinnönkeruuta. Usein perheissä vanhemmat tai sukulaiset opettivat meitä elänohjeillaan erilaisissa elämäntilanteissa. useinkaan asioita ei opetettu suoraan vaan tokaisuilla tai sananparsilla, jotka olivat hyvin lyhyitä ja ytimekkäitä.

Annan aluksi muutaman esimerkin mitä tarkoitan ja lisään lyhyen selostuksen opetuksen tarkoituksesta:

Pata kattilaa soimaa musta kylki kummallakin:
- Se joka toista pahasti parjaa ei näe omia virheitään

Paskalla ei ole kynsiä:
- Äitini opetti, että likaa jynssätään niin kaun kuin se lähtee pois

Tuo oli taas tuosta lusikan reiästä
- Todettiin perheessäni kuin puhuin puuta heinää tai tyhmiä.

Kyllä on korvantaukset vielä märkänä
- Jos yritti puhua lapsellisia asioita aikuisena

Likapyykki pestään kotona
- Kodin piirin asioita ja ristiriitoja ei kuuluteta pitkin kylää

Mies tulee räkänenästäkin muttei tyhjän naurajasta
- Osaa hillitä itsesi äläkä ole aina ensimmäisenä toisia pilkkaamassa

Älä koskaan tyhjennä säkkiäsi pohjaa myöten
- Opi aina asiossa jättämään jotain tietoa takataskuusi

Nuoren naisen askel on kuin ruusuntippoja
- Nuori nainen kävelee lyhyin kauniin askelin, eikä harpo pitkillä askelilla kuin karjapiika

Näitä vastaavia sanontoja ja opetuksia olisi mukava kerätä talteen tuleville sukupolville opiksi ja ohjeeksi elämäntaipaleelle.

(Sanonnat lähetetään keskitetysti Pirkolle /Arille ja niitä käytetään mahdollisesti kotisivuillamme ja tulevissa julkaisuissa)

Sivu päivitetty 2.4.2010